Veroja ja maksuja, mutta kenen maksettaviksi?

Hallitus päätti ennen joulua eräiden maksujen alentamisesta vuodelle 2013 aiemmin syksyllä julkistettujen suunnitelmien mukaan. Kysymys oli unkarilaisten arkeen kuuluvien jokapäiväisten kustannusten alentamisesta. Julkisuudessa ja uutisissa käytettiin termiä yleiskulut, rezsi, mutta täsmällisemmin kysymys oli sähköenergian ja kasun jakelu- ja kuluttajahintojen alentamisesta 10 %:lla. Hallituksen käsityksen mukaan hinnat olivat nousseet kohtuuttomasti naapurimaihin verrattuna. Kolmanneksi perheiden taloutta rasittavaksi kulutekijäksi nostettiin kaukolämmön hinta.

Erityisesti sähkön osalta kansalaiset olivat etukäteen sopineet laskutuksesta ja päätöksen tultua voimaan useat olivat saaneet ja monet jopa maksaneet laskunsa vanhoilla, korkeammilla hionnoilla. Uutisissa käsiteltiin useassa yhteydessä loppiaisen aikaan, miten hyvitys tapahtuisi ja mitä toimenpiteitä kuluttajalta odotettiin. Energiayhtiöiden palvelupisteet ja toimistot täyttyivät korjauslaskuja vaativista asiakkaista. Lopulta 7.1. uutisissa ilmoitettiin, että yhtiöt lähettäisivät uudet laskut tai hyvityslaskut eikä kuluttajilta, so. sähkön ja kaasun käyttäjiltä edellytetty mitään lisätoimenpiteitä.

Aikaisemmin syksyllä oli hallitus päättänyt eräistä palveluntarjoajille määrättävistä veroista. Hallitus piti sitä välttämättömänä ja edellytti, että myös tällaiset yritykset kantaisivat osavastuunsa valtiontalouden tervehdyttämisestä. Veroluontoisia lisämaksuja saivat esim. energiajakelusta vastaavat sähkö- ja kaasuyhtiöt, mutta myös pankit pääsivät maksumiehiksi. Erityisesti pankkisektorin maksut näyttivät siirtyvän korotettuina palvelumaksuina pankkipalveluja käyttävien kansalaisten ja yritysten maksettaviksi ja asiasta laadittiin erityisesti talousasioihin perehtyneen oikeusasiamihen toimesta erillinen selvitys. Yleinen käsitys oli, että pankit vyöryttivät kasvaneet kustannukset suoraan pankkipalvelujen käyttäjien maksettavaksi. 7.1. kerrottiin uutisissa, että pankki- ja luottokortin käytöstä tulisi maksettavaksi erillinen 0,2–0,3 prosentin maksu. Maksu perittäisiin myös, kun rahaa nostettaisiin seteliautomaatista. Pankkiyhdistys ja pankit eivät siis pitäneet maksua omaan toimintaansa kohdistuvana vaan eräänlaisena kuluttaja- tai kulutusverona. Uutisten mukaan tullaan selvittämään, miten Unkarissa toimivat pankit menettelevät kotimaassaan tai kolmansissa maissa, ts. millaisia maksuja ne asiakkailtaan perivät Unkarin ulkopuolella. – Unkarin pankkisektori on n. 90-prosenttisesti ulkomaisten pankkien hallussa, mikä osaltaan selittää hallituksen pyrkimykset unkarilaisen pankin perustamiseksi.

Opposition reaktiot pankkipalvelujen hintojen nousuun olivat hyvin kriittisiä. MSZP:n mukaan hallitus suorastaan valehtelee, uusi vero näyttää tulevan täysimääräisenä pankkipalvelujen käyttäjien, ei pankkien maksettavaksi; LMP:n mukaan maksut tulevat viime kädessä kotitalouksien ja tuotantoa ylläpitävien yritysten maksettaviksi; Fidesz piti oikeusasiamiehen selvitystä sensijaan tervetulleena, koska näin kokonaiskuva selkiytyisi.

8.1. Uutiset kertovat, että Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Antal Rogán odottaa myös vedenjakelusta  ja jätehuollosta vastaavien yhtiöiden perimien maksujen alennuksia myöhemmin keväällä. Itse asiassa Rogán esitti jo aiemmin, että myös kaukolämmön hintaa pitäisi alentaa ja hallitus ilmoitti tutkivansa asiaa. Vesihuollosta vastaavien yhtiöiden edustaja taas katsoi, että heidän toki tulisi kantaa osavastuunsa kansalaisten aineellisen niukkuden helpottamiseksi. Ongelmana oli vain se, että veden hinnassa oli suuria alueellisia eroja, koska myös olosuhteet vaihtelivat siirryttäessä paikkakunnalta toiselle riippuen mm. siitä, mistä raakavesi saatiin ja miten se puhdistettiin.  – Fidesz on koonnut erityisen Facebook-ryhmän seuraamaan yleiskustannusten (rezsi) kehitystä.