EU:n määrittämät perusoikeudet ja Unkari

EU:n parlamentin yleisistunnossa keskiviikkona 3. heinäkuuta hyväksyttiin vihreisiin kuuluvan Rei Tavaresin selonteko, joka käsitteli EU:n määrittämien perusoikeuksien asemaa ja toteutumista Unkarissa. Parlamentin yleisistunnossa selonteko hyväksyttiin seuraavasti, paikalla oli 701 EU:n parlamentin 754:stä jäsentä:

  •  kyllä 370 ääntä
  • ei 249
  • tyhjää 82

Pääministeri Orbánin käsityksen mukaan Tavares-selonteko loukkaa ja rajoittaa syvästi Unkarin riippumattomuutta.

EU-parlamentti oli valtuuttanut portugalilaisen, vihreisiin kuuluvan europarlamentin jäsenen Rei Tavaresin johtaman ryhmän laatimaan po. selonteon. Selonteon tai raportin pää- asiallinen sisältö oli, että Unkarissa tapahtuneet lainsäädäntöteitse toteutetut muutokset liittyvät ensisijaisesti ”järjestelmätasoon”. Muutosten suunta, trendi ja sisältö taas olivat sellaisia, että niitä ei voida sovittaa yhteen unionin arvojen kanssa eikä perussopimuksen yksittäisten pykälien kanssa, ja jos tätä kehityslinjaa ei korjata tarkoituksenmukaisessa ajassa ja asianmukaisin tavoin, se saattaa eurooppalaiset perusarvot yksiselitteisen vakavasti uhanalaisiksi.

 

EU:n virallisena kantana pidettävä selonteko sisältää monia ehdotuksia koskien sekä Unkaria että EU:n toimielimiä. Asiakirjan mukaan Unkarin valtiopäivien tuli mm. peruuttaa perustuslaista, alaptörvény, ne säädökset, jotka valtiosääntötuomioistuin aikaisemmin on todennut perustuslainvastaisiksi, jäännöksettömästi on toteutettava Venetsia-toimikunnan ehdotukset ja näiden ehdotusten kanssa yhdenmukaisesti oli lainsäätäjän mentävä uudelleen lävitse, mitä alueita perustuslakien, sarkalatos törvények, tulisi säädellä.

 

Europarlamentin päätös tunnustaa, että kahden kolmasosan enemmistölle perustuva lainsäädäntömalli on käytössä muissakin jäsenvaltioissa, ja järjestelmänmuutoksesta lähtien se on ollut Unkarinkin oikeusjärjestelmän osa, samalla kuitenkin Tavaresin raporttiluonnoksen mukaan näiden laaja-alainen, kirterjedt, soveltaminen kaivaa jatkuvasti maata demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden alta.

 

Tavaresin ryhmän kokoaman asiakirjan mukaan perheoikeuteen liittyvien, sosiaalisten ja talousarvioon liittyvien kysymysten käsittely täytyisi siirtää 2/3 enemmistöä vaativien lakien piiristä. Tämän ohella asiakirja korostaa sen tärkeyttä, että vaikka hallituskoalitiolla onkin yksin 2/3 enemmistö, perustuslain muutosten olisi tapahduttava mahdollisimman laaja-alaista konsensusta hyödyntäen.

 

Asiakirja – vaikka tunnustaakin, että demokraattisessa valtionhallinnossa perustuslaki-tuomioistuin ei ole välttämätön – ehdottaa, että Unkarin ao. instituutio saisi takaisin ne valtuudet, joiden perusteella se voi arvioida jokaista lakia, että valtiosäännöstä poistettaisiin se pykälä, joka sulkee pois sen, että perustuslakituomioistuin tutkisi myös valtiosäännön muutosten perustuslainmukaisuuden, sekä myös se pykälä, jonka mukaan valtiosäännön muutoksien voimaantuloa edeltävät perustuslakituomioistuimen päätökset eivät olisi lainvoimaisia. Samalla asiakirja pitää tervetulleena sitä, että Unkarin perustuslakituomio-istuin on jo tehnyt päätöksen, jossa se viittaa aiempaan omaan päätökseensä.

 

Muistion mukaan Unkarin viranomaisten on pyydettävä Venetsia-toimikuntaa ja Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) alaisen Demokraattisten instituutioiden ja Ihmisoikeuksien toimistoa perehtymään uuden vaalilainsäädännön ja vaalien toteuttamisesta vastaavan toimielimen suhteeseen sekä viimeksi mainittua (ETYJ:n toimistoa) myös vaalien seuraamiseen.

 

Asiakirjaan on liitetty Venetsia-toimikunnan kesäkuun kokouksen päätös, joka määrittelee aiempaa perusteellisemmin, että kaikkia osapuolia on arvioitava keskenään yhteismitallisesti.

 

Euroopan parlamentti vahvistaa uudelleen, että se tunnustaa jäsenmaiden keskinäisen yhdenvertaisuusperiaatteen poikkeuksellisen suuren merkityksen, ja soveltaa kaikkiin jäsenvaltioihin samoja periaatteita (..) ja että jäsenvaltioita täytyy kohdella samalla tavoin samanlaisissa tilanteissa ja samankaltaisissa oikeudellisissa kysymyksissä, todetaan asiakirjassa.

 

Muistio sisältää kaikkiaan 27 ehdotusta ja toimenpidettä seuraavasti: Euroopan Neuvoston toimintaan liittyviä ehdotuksia on 16, Unkarin hallituksen osalta perustuslain huomioonottamiseksi lainsäädännössä 5, pidäkkeiden ja oppositiovoimien toimivuuden osalta 4, oikeudenkäytön riippumattomuuden osalta 4, vaalilainsäädännön uudistuksen osalta 2, lehdistönvapauden osalta 7, perusoikeuksien osalta 4 sekä uskonnonvapauden osalta lisäksi 1 toimenpide-ehdotus.

 

Raportin ehdotusten toteutusta valvottaisiin yhteisesti Euroopan Neuvoston, EU:n jäsenvaltioiden edustajista koostuvan ministerineuvoston [komission] edustajan sekä niiden europarlamentin selvityksen laadintaan osallistuneiden toimesta, jotka vihreiden sekä muiden europarlamentin puolueiden edustajina olivat valmistelemassa selvitystä. Selvitys pyytää että europarlamentin puhemiesneuvosto, házbizottság, siinä tilanteessa, että Unkarin viranomaisten europarlamentin toimenpide-ehdotuksiin antamat vastaukset eivät ole yhdenmukaisia (…sopimuksen 2 §:ssä määriteltyjen) unionin perusarvojen kanssa, voi harkita, onko perusteltua käynnistää Unkaria vastaan EU:n perussopimuksen 7. pykälän – pykälän, joka ei sisällä vielä sanktioita – 1. momentin määrittelemä selvitystyö. Tämä merkinnee sitä, että moniportaista prosessia seuraten EU:n jäsenmaiden ainakin 80 %:n enemmistöön perustuvalla tuella neuvosto voi päättää, onko po. jäsenmaan osalta olemassa unionin perusarvojen loukkaamista koskeva vaara.

 

Eräässä avainkohdassaan selvitys kehottaa unionin toimielimiä laatimaan sellaisen mekanismin, joka ratkaisisi ns. Kööpenhaminan dilemman, jonka mukaan EU poikkeuksellisen tiukasti vaatii jäsenkandidaateiltaan EU:n arvojen ja normien kunnioittamista, EU:hun liittymisen jälkeen EU ei kuitenkaan enää sovella tehokkaita valvontatyökaluja tai sanktioita. Tämän tavoitteena lienee se, että olisi voitava valvoa ja varmistaa, että jäsenvaltiotkin kunnioittavat perusoikeuksia ja -arvoja.

 

Pääministeri Viktor Orbán totesi tiistaina (2.7.) EU:n parlamentissa selvityksestä käydyssä keskustelussa, että asiakirja merkitsi hänen käsityksensä mukaan vakavaa uhkaa Euroopalle, loukkasi unionin perussopimusta, EU:n jäsenvaltioiden yhteisesti tekemien sopimusten osalta sen tavoitteena on sellaisen toimielimen luominen, jota sopimukset eivät tunne, ja raportti siirtäisi yksittäisen unionin jäsenvaltion valvonnan ja holhouksen alaiseksi. Pääministeri esitti käsityksenään, että esitys ei ota huomioon, mitkä asiat kuuluvat EU:n päätösvallan piiriin, mikä on unionin eri instituutioiden/toimielinten keskinäinen työnjako, mikä on EU:n ja jäsenvaltioiden välinen sopimuksin määritelty lainsäädäntöä koskeva tasapaino. Pääministerin yhteenvedon mukaan selvitys mielivaltaisesti muotoilee kriteerit, tuo prosessiin uusia menettelytapoja ja luo uusia toimielimiä.

 

* * * * *

 

Asian käsittely europarlamentissa aiheutti runsaasti keskustelua Unkarissa ennen ja jälkeen käsittelyn. Unkarin hallitusta tukevia näkökohtia olivat mm. pääministerin jo edellä mainitsemat seikat.

 

M1:n uutisten siteeraaman pääministerin mukaan Tavaresin johdolla laadittu asiakirja loukkaa siis vakavasti Unkarin riippumattomuutta. Fidesz onkin tuomassa parlamenttikäsittelyyn torstaina 4.7. oman päätöslauselmaehdotuksensa vastauksena EU-parlamentin käsittelyssä olleelle Tavaresin raportille. – Näin totesi pääministeri keskiviikkona 3. heinäkuuta Unkarissa: ”Emme voi hyväksyä sitä, että joku yksipuolisesti haluaa tehdä tyhjäksi sen perussopimuksen, jonka nojalla – kansanäänestyksellä vahvistaen – liityimme Euroopan Unioniin.” Hän oli käsityksensä mukaan kertonut Brysselissä käydyssä keskustelussa ja siihen liittyvään äänestykseen liittyen kaiken olennaisen. Hän ei halunnut seuraavana päivänä palata keskustelun yksityiskohtiin, mutta totesi, että hänen käsityksensä mukaan EU-parlamentin jäsenet kävivät keskustelua ”suljetuin korvin”, ts. hänen argumenttinsa eivät herättäneet vastakaikua.

 

Hänen mukaansa se, mitä ”vihollisemme, maatamme vastustavat voimat” ovat tehneet, ei ole vaarallista pelkästään eikä ensi tilassa Unkarin vaan koko Unionin näkökulmasta.

 

Hänen mielestään vasemmistonkin pitäisi ymmärtää, että perussopimusta ei voi muuttaa tai sen osia yliviivata/felülírni ilman tällaisten muutosten hyväksymistä sopimukseen. Orbán sanoikin, että Rei Tavaresin kokoamaa asiakirjaa koskevaan EU:n parlamentin äänestykseen ei tule vastaamaan Unkarin hallitus, sillä Unkarin parlamentti tulee vastaamaan EU:n parlamentille. Fideszin parlamenttiryhmän puheenjohtaja Antal Rogán on jo ilmoittanut, että tätä varten parlamenttiryhmä tulee esittämään torstain (4.7.) istunnolle päätöslauselmaehdotuksensa.

* * * * *

 

Kuvaavaa argumentaatiolle on, että hallitus ja päähallituspuolue Fidesz katsovat EU:n piiristä tulevan kritiikin kohdistuvan Unkariin, vaikka ensisijainen kohde on Unkarin hallitus. Uutinen on selvästikin laadittu kiireessä, sillä EU:n piirissä on määritelty, mitkä sopimukset kuuluvat ns. perussopimusten piiriin, mutta uutinen ei tee niiden välille eroa siteeratessaan niitä. – Edelläoleva teksti on lainaus M1:n verkkosivulla olleesta uutisesta 3.7.2013.