16. kesäkuuta on Unkarin itsenäisyyspäivä, Magyar Függetlenség Napja. – 25 vuotta sitten 16.6.1989 Budapestin Sankareiden aukiolle oli järjestetty kansallinen suru- ja muistotilaisuus, jonka teemana oli 1956 kansannousun aikana toimineen pääministeri Nagyn puolustusministeri Maléterin, ministeri Gimesin toimitaja Losonczyn ja poliisijohtaja Szilágyin sekä nimettömien uhrien ja kaatuneiden uudelleenhautaus ja rehabilitointi. [Kansannousun kukistuttua sen johtajat vangittiin ja 16.6.1957 Nagy ja Maléter teloitettiin näytösoikeudenkäynnin jälkeen.]
”Maa muistaa tänään vuoden 1956 vapaustaistelun uhreja ja heidän uudelleenhautaustaan ja heidän kunniansa palautusta 16.6.1989 kansallisessa surujuhlassa, josta on tullut poliittista muutosta symboloiva päivä kaikille unkarilaisille”, kerrottiin M1:n uutislähetyksessä. ”Kaikki ymmärsivät tuolloin, että Unka ri oli saapunut historialliseen käännepisteeseen” [josta ryhdyttiin käyttämään nimeä rendszerváltás, nyt uutisankkuri käytti termiä rendszerváltoztatás]. – Unkarin televisio kertoi näyttävästi päivän tapahtumista, mm. Visegrad-maiden päämiesten vierailusta ja osallistumisesta vuoden 1956 lokakuun kansannousun muistomerkillä ja pääministeri Imre Nagyn haudalla järjestettyyn muistotilaisuuteen, jossa presidentti Áder puhui.
Kansannousun muistomerkki on Rákoskeresztúrin uudella keskushautausmaalla, jonne juhlallisuudet oli järjestetty.Tilaisuudessa puhui presidentti Áder ja paikalla olivat kaikki Visegrád-maiden valtionpäämiehet. Presidentti Áderin mukaan tapahtumat 25 vuotta sitten merkitsivät käännekohtaa kommunistisen järjestelmän valheista ja tukahduttavasta syleilystä vapauteen pyrkiville unkarilaisille; ”vuosina 56 ja 89 vakuutuimme siitä käsityksestämme, että olemme vapauden kansakunta, eikä ole olemassa sellaista valtaa, joka voisi meidät tuosta [vapaudesta] erottaa”. Yhdessä viiden Visegrád-maan valtionpäämiehet osoittivat kunnioitustaan vuoden 1956 marttyyreille ja siirtyivät sen jälkeen läheiselle Imre Nagyn haudalle, jolle laskettiin seppele.
Uutisissa muistetaan 16.6.1989 merkkipäivänä, tuolloin korokkeelle keskelle Sankareiden aukiota oli nostettu kuusi arkkua, jotka lähes peittyivät juhlatilaisuuden edetessä kukkien ja seppeleiden muodostaman vuoreen. Arkuissa lepäsivät Imre Nagyn, Pál Maléterin [puolustusministeri], Miklós Gimesin [ministeri], Géza Losonczyn [toimittaja] ja József Szilágyin [poliisiupseeri] maalliset jäännökset. Rivin kuudes arkku oli tyhjä, se oli kansannousun ja vallankumouksen marttyyrien ja taisteluissa kaatuneiden yhteinen symbolinen arkku. [Heidät kaikki haudattiin em. uudelle keskushautausmaalle, samaan syrjäiseen kulmaan (kortteli 301), johon Nagy oli aiemmin 1957 haudattu nimettömänä.]
Sadattuhannet ottivat osaa kesäkuun 1989 surujuhlaan, joka samalla oli mestattujen poliittinen rehabilitointi. Eri uutislähetyksissä sekä mm. Szabadság tér ’89 -ohjelmassa esitettiin myös katkelma nuoren 26-vuotiaan opiskelijapoliitikon [Viktor Orbán] tilaisuudessa pitämästä puheesta, jossa hän pelottomasti totesi unkarilaisten oppineen, että demokratia ja kommunismi eivät olleet yhteensovitettavissa sekä vaati neuvostojoukkoja poistumaan Unkarista. – Erillinen dokumenttifilmi A közös siker, Yhteinen menestys, [26 min., ohjaaja M. Nagy Richárd], jonka kohderyhmäksi todettiin erityisesti vuoden 1989 jälkeen syntyneet, on koottu tuosta Unkarin historian käännekohdasta.
Pääministeri Orbán totesi itse haastattelussa, että läsnäolijat eivät tienneet, miten tärkeä päivä oli ja että ”tajusimme vasta myöhemmin, ettei toista samanlaista päivää tulisi”. Saksalaiselle Bild-lehdelle antamassaan haastattelussa Orbán puhui vuoden 1989 tapahtumista käyttäen ilmaisua ”sydänten vallankumous”. Hän myös totesi, että kommunismkin vatsainen taistelu kesti pisimpään Unkarissa, sillä se päättyi vasta 2011, kun maa sai uuden perustuslain.
Pääkaupungin keskustassa juhlallilsuudet keskittyivät uutisten mukaan pääministeri Nagyn patsaalle [Kossuth-aukiota ja Vapauden aukiota yhdistävän Vécsey-kadun pohjoispäässä olevalla pienehköllä Veritodistajien aukiolla, Vértanúk tere], jossa mm. vasemmisto-puolueiden edustajat kävivät laskemassa tervehdyksensä ja pitämässä lyhyen puheen.