Ulkopolitiikan uudelleenorganisointi puolitiessä

Magyar Hírlap -lehden verkkoversio kertoi 31.12. mediassa ja uutisportaaleissa joulukuun aikana esitetyistä hallituksen näkemyksistä, joiden mukaan Unkarin ulkopolitiikan uudelleenorganisointi alkaisi olla puolitiessään.

Tiivistäen ”Unkarin uusi pragmaattinen ulkopolitiikka – noudatellen maailmalla tapahtuneita muutoksia – täytyy kohdentaa maan talouspolitiikan intressien edustamiseen”. Näin kertoi Péter Szijjártó, nykyisen hallituksen ulkopolitiikasta ja ulkomaankaupasta vastaava ministeri lisäten, että Unkarin ulkopolitiikan uudenlleenorganisointi oli saatu puoliväliinsä.

Maailma on muuttunut perusteellisesti, myös ulkopolitiikan funktio on toinen kuin aikaisemmin, siksi myös Unkarin ulkopolitiikan perusteita oli muutettava, organisaationa sekä myös lähestymistavaltaan, totesi ministeri MTI:lle antamassaan haastattelussa. Szijjártón mukaan merkittävimmän muutoksen hallitus toteutti yhdistäessään ulkomaankaupan ja kulttuuridiplomatian ulkoasioiden hoitoon. Unkarin uuden pragmaattisen ulkopolitiikan on ministerin käsityksen mukaan nimittäin keskityttävä edustamaan Unkarin talouden intressejä. Hän lisäsi vielä, että edelleenkin klassiset diplomaattiset tehtävät on hoidettava parhaalla mahdollisella tavalla, mutta se ei tulevaisuudessa ole enää tavoite vaan työkalu taloudellisten intressien toteuttamiseksi.

Ministerin mukaan tätä [tavoitetta] tukee se, että viennin kasvua edistävä Unkarin kansallinen kauppakamari, Magyar Nemzeti Kereskedőház Zrt., kansainvälisen taloudellisen yhteistyön rahoitusta tukeva pankki, Eximbank, ja ulkomaisen pääoman houkuttelemisesta vastaava kansallinen investointiagentuuri, Nemzeti Befektetési Ügynökség, kuuluvat kaikki saman ulkomaankaupasta ja ulkopolitiikasta vastaavan ministeriön alaisuuteen. Näin saman ministeriön alaisuuteen on koottu kaikki ne instituutiot, joita tarvitaan haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen. Unkarissa tulee muihin EU-maihin verrattuna teollisuudella olemaan suurin osuus tuotannon [BKT] kokonaismäärästä  ja viennin osuus [tulee olemaan suurin] BKT:hen suhteutettuna, lisäksi Unkarissa tulee olemaan Keski-Euroopan korkein asukasta kohden laskettu ulkomaisten investointien määrä.

Ministeri korosti, että Unkarin on jatkettava pragmaattista ulkopolitiikkaa, sillä kukaan ei vaadi Yhdysvaltoja tilille siitä, että sillä on kiinteä taloudellinen yhteistyö Kiinan kanssa tahi että kaikki Länsi-Euroopan maat pitävät yllä suhteita kauko-idän maiden kanssa, mutta siitä huolimatta ne kritisoivat Kiinan ja Keski-Eurooppan yhteistyötä, vaikka 16 Keski-Euroopan maan kauppavaihto Kiinan kanssa ei yllä Kiinan ja Italian kauppavaihdon tasolle. Sekin herättää huomiota, että Venäjän tulliviraston tilastojen mukaan syksyn 2014 saktioiden käyttöönoton jälkeen EU:n ja Venäjän välinen kauppavaihto on vähentynyt, mutta Yhdisvaltain ja Venäjän välinen kasvanut.

Szijjárton mukaan näyttää siltä, että naapurimaissa elävien unkarilaisten intressinä on, että Unkarin ja po. maan suhteet olisivat ongelmattomat. Tähän tavoitteeseen päästään siten, että yhteiset menestykset sitovat ao. maita yhteen, vain siten voi syntyä sellainen luottamus, joka mahdollistaa myös vaikeiksi osoittautuvien kysymysten ratkaisemisen.

Szijjártó totesi Visegradin ”nelosista” [V4-maat eli Puola, Tshekki, Slovakia, ja Unkari], että ”tämä yhteenliittymä on eräs tärkeimmistä ulkopolitiikan ja ulkomaankaupan voimanlähteistämme”, sillä Keski-Eurooppa on edelleenkin Euroopan kasvun moottori, ja sen taloudellinen painoarvo ja polittinen merkitys kasvaa jatkuvasti Euroopassa.

Uudesta EU-johdosta ministeri totesi, että lopultakin on mahdollisuus keskittyä pitkän aikavälin työhön, ensisijassa siksi, että Eurooppa voisi hankkia takaisin menttämänsä kilpailukyvyn. Szijjártón mukaan Euroopan on oltava valmiina toimintojensa nopeuttamiseen sekä siihen, että se rakentaisi maailman nopeimmin kehittyvien alueiden kanssa strategista yhteistyötä.

Ministeri totesi ulko- ja kauppapolitiikan itäisestä avauksesta, keleti nyitás, ettei voida odottaa, että se [uusi kauppapoliittinen strategia] toisi menestyksiä päivästä toiseen, suhteiden rakentamiseen tarvitaan aikaresurssia, mutta tulokset t ovat houkuttelevia. Menestysten joukossa hän mainitsi, että Unkarin vienti on kasvanut Kiinaan, Japaniin, Etelä-Koreaan, Vietnbamiin, Turkkiin, Makedoniaan, Serbiaan, Egyptiin ja Marokkoon.