Suomen mediassakin on käsitelty Sveitsin frangin kurssimuutoksia, kun Sveitsin pankki purki pitkään jatkuneen frangin ja euron kiinteän kurssin, ts. ”valuuttaputki” salli vain suht. pienet muutokset. Euron heikkeneminen suhteessa esim. Yhdysvaltain dollariin ja Sveitsin frangin irrottautuminen euron kurssista johti frangin nopeaan vahvistumiseen. Sveitsin päätöksen seuraukset ovat näkyneet nyt myös Tanskan kruunun kurssin yllättävänä vahvistumisena, kun ulkomaiset sijoittajat ovat ryhtyneet ostamaan Tanskan valtion velkapapereita.

Itäisessä Keski-Euroopassa frangin kurssin yllättävä nousu aiheutti monissa maissa paniikinomaisia kriisejä, joita myös Unkarin television uutiset välittivät. Unkarin tilanne pysyi rauhallisena, sillä kotitalouksia piinanneiden valuuttalainojen muuttaminen forinttilainoiksi, forintositás, ja tätä koskeva lainsäädäntö ennalta määriteltyine kursseineen oli viety loppuun syksyllä 2014 ja jäljellä oli enää aikataulutettu toteutus. Tammikuun puolivälin kurssimuutokset eivät enää vaikuttaneet unkarilaisten Sveitsn frangeina ottamiin asuntolainoihin. Unkarilaisten kulutusluottoja em. lainsäädäntö sensijaan ei suojannut.

Tilanne oli aivan toinen Kroatiassa ja Romaniassa ja osin Puolassakin. Valuuttalainojen ehdot muuttuivat drastisesti ja edullisista luotoista tuli yhtäkkiä monille ylivoimaisia. Uutisissa näytettiin kuvia mielenosoituksista hallintorakennusten edessä; Belgradissa (Serbiassa) Bukarestissa (Romaniassa) ja Zagrebissa (Kroatiassa) vaadittiin hallitusta ottamaan käyttöön Unkarin soveltamat menetelmät. Unkari toimitti Kroatialle tältä osin jopa oman lainsäädäntönsä engalnninnokset. Unkarin valtiovarainministeriä ilmoitti M1:n uutisten mukaan 21. tammikuuta eli vajaa viikko frangin ja euron kurssin (valuuttaputki) purkamisen jälkeen, että Unkari on kyennyt puolustamaan valuuttalainoja ottaneita asuntovelallisia, sikerült a deviza-lakáshiteleseket megvédeni.

Valtiovarainministeri Vargan mukaan Sveitsin frangin vahvistumisesta olisi koitunut Unkarille 1000 mrd:n folrintin lisäkulut, mistä kotitalouden osuus 700 mrd., ellei hallitus olisi edellisvuosina useassa vaiheessa purkanut maan valuuttavelkaa. Tästä Varga kertoi M1:n aamuohjelmassa, Ma Reggel 21. tammikuuta. Unkarilaiset perheet pelastuivat siis 700 mrd:n foritin lisälaskulta. Orbánin hallitus käynnisti toukokuussa 2011 Kotienpelastamisen toimintasuunnitelman, Otthonvédelmi Akcióterv, johon kuului mm. valuuttakurssikaton määrittäminen Sveitsin frangille ja Japanin jenille sekä takaisinmaksuehtojen määrittäminen. Lisäksi hallitus perusti kansallisen viraston, [nemzeti eszközkezelő], valuuttavelallisten kiinteistöjen arvon määrittämiseksi ja turvaamiseksi.

Kesällä 2014 Unkarin ylin oikeusaste, Kúria, antoi päätösen, jonka mukaan pankit valuuttoina toteutetussa antolainauksessaan toimivat useassa suhteessa epärahellisesti, tisztességtelenül.

Kúrian päätöksen nojalla valtiopäivät säätivät muutaman viikon kuluessa valuuttavelallisia suojaavat lait. Lain mukaan jokaisen valuuttavelallisen on saatava takaisin summa, jonka pankit vilpillisesti – so. yksipuolisilla päätöksillä ja valuuttakurssimuutoksiin vedoten – olivat heiltä velkoneet. Syyskuussa säädettiin myös laki, joka säätelee valuuttavelallisten ja pankkien vastuista ja velvoitteista, bankok elszámoltatása.

Laki velvoittaa pankit laskemaan 1. tammikuuta lähtien velallisten lyhennyserät kiinteän ennaltamäärätyn valuuttakurssin mukaan. Siksi Sveitsin frangin ennätyskorkeasta kurssista huolimatta valuuttavelallisten ei tarvitse maksaa valuuttakurssimuutoksista muutoin koituvia korotettuja lyhennyksiä. Marraskuussa 2014 säädettiin laki valuuttalainojen muuttamisesta forinttilainoiksi, forintositás. Tämän seurauksena asuntoa vastaan myönnetyt valuuttalainat muuttuvat 1. helmikuuta alkaen forittilainoiksi. Tällä tavoin käynnistyisi Unkarin (kotitalouksien) valuuttalainojen kauden päättyminen.

Valuuttalainojen muuttamista koskevien säädöksiä hyväksyttäessä Fideszin parlamenttiryhmän tiedottaja [Bence Tuzson] muistutti, että pankkien vastuiden ja velvoitteiden määrittelyn seurauksena ja valuuttalainojen muuttuessa forinttilainoiksi keskimääräisen lainanottajan kuukausittainen lyhennyserä pienenee aiemmasta noin 30 prosentilla.

Ei mikään yksittäinen toimenpide vaan edeltäneiden vuosien tietoiset askeleet ovat johtaneet siihen, että [hallitus] on kyennyt puolustamaan valuuttavelallisia Sveitsin frangin (kurssin) viikko sitten tapahtuneelta vahvistumiselta. Tästä kertoi valtiovarainministeri Mihály Varga M1:n ohjelmassa Tänään aamulla [Ma Reggel]. ”Edellisvuosien johdonmukaiselle valtionvelan vähentämiseen pyrkivälle politiikalle oli tarve, jotta tämä ongelma olisi tänään aiempaa pienempi ja minun on sanottava, että viimevuotinen valuuttakurssien kiinnittämisellä kiinteään kurssiin olemme saavuttaneet sen, että  tammikuusta lähtien kotitaloudet ovat olleet turvassa valuuttakurssimuutoksislta”, totesi kinisteri Varga.

Valtiovarainministeri, nemzetgazdasági miniszter, korosti, että kokonaisuudessaan asunnon hankintaan otettujen valuuttaluottojen lyhennykset olisivat voineet kasvaa 700 miljardilla forintilla, jos hallitus ei olisi tammikuun alusta sitonut kursseja niin, että yksi Sveitsin frangi on 256 forinttia ja yksi euro 309 forinttia.