Panssariverkkoaita Schengen -rajalle

Pääministerin kansliaa, miniszterelnökség, johtava ministeri János Lázár toisti MTI:n mukaan tiedotusvälineille 12. elokuuta, että tarkoitus oli rakentaa 177 km pitkä raja-aita, jota varmistamassa olisi erillinen piikkilankaeste, vaikka toistaiseksi rajaloukkauksia rakennetuilla rajaosuuksilla on ollut vain muutamia. Raja-aidasta on joka tapauksessa tulossa tilapäinen, ideiglenes, sillä Unkari ei suunnittele tämän eteläisen rajaosuuden pysyvää sulkemista. Ministerin mukaan oli kuitenkin täysin varmaa, että tämän elokuun loppuun mennessä valmistuvan raja-aidan tietyille osuuksille, joilla paine laittomiin rajanylityksiin on suurin, varsinaista 3,5 m korkeaa raja-aitaa vahvistetaan piikkilankaestein. Tällä kahden aidan periaatteella raja-aitaa on hänen mukaansa rakennettu tähänkin asti.

Pysäyttääkseen jatkuvat laittomat – so. ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja tapahtuvat – rajanylitykset Unkari ryhtyi kesän aikana rakentamaan aitaa Serbian vastaiselle Schengen -ulkorajaosuudelleen, jonka pituus on yhteensä 177 kilometriä. Teräspylväiden väliin kiinnitetystä panssariverkosta rakennettavan raja-aidan on ilmoitettu valmistuvan elokuun loppuun mennessä. Tarkoitus on vahvistaaraja-aitaa vielä piikkilankaesteillä.

Vuoden 2015 kuluessa Unkarin uutislähetyksissä on toistuvasti ja viime kuukausien aikana päivittäin kerrottu viranomaisten pysäyttämien laittomien rajanylittäjien määrästä. Alkuvuoden 500-600 päivittäisen rajanylittäjän jälkeen päivittäiset määrät ovat nousseet n. 1500 laittomaan maahantulijaan. Maahantulijat sijoitetaan vastaanottokeskuksiin. Suurin osa hakee poliittista turvapaikkaa. Unkari on jo säätänyt lain, jossa on määritelty ns. turvallisista maista tulevien henkilöiden turvapaikkahakemusten nopeutettu käsittely. Unkari ryhtyi elokuun alussa myös avaamaan Budapestin rautatieasemien läheisyyteen erityisiä transitkeskuksia, joissa tulijat voivat tilapäisesti oleskella ja peseytyä sekä pestä vaatteitaan. Tämän toivotaan myös vähentävän ”leiriytymistä” – majoittumista ja yöpymistä – puistoihin, mitä paikalliset asukkaat sekä surkuttelevat että paheksuvat. Monet valittavat roskaamisesta ja pitävät tilannetta unkarilaisille turvallisuusriskinä. Heinäkuun alussa uutisissa raportoitiin – samaan tapaan kuin elokuussa Kreikan Kos -saaren tapahtumista Suomen uutislähetyksissä – miten debreceniläisen vastaanottokeskuksen asukkaiden mielenosoitus muuttui keskuksen portin ulkopuolisen kadun aggresiiviseksi valtaukseksi ja mm. kaupunkilaisten autoihin ja roskasäiliöihin kohdistuneeksi vandalismiksi. Uutisissa on kerrottu myös maahan pyrkivien ryhmien välisistä väkivaltaisista yhteenotoista, joiden seurauksena yksi tulija on menettänyt henkensä. Szegedissä kymmenkunta tulijaa joutui heinäkuun lopulla pahoinvoinnin takia sairaalahoitoon ja valmiutta trooppisten tautien hoitamiseen on lisätty.

Monet maahantulijat eivät halua jäädä vastaanottokeskuksiin vaan haluavat jatkaa matkaa Keski-Eurooppaan, maihin, joissa asuu heidän maanmiehiään tai sukulaisiaan ja joissa työllisyystilanne on parempi ja elintaso korkeampi kuin Unkarissa. Tosin viime päivinä on uutisissa esitetty myös haastatteluja, joissa tulijat ovat ilmoittaneet jäävänsä mielihyvin Unkariin, jossa ”ihmiset ovat ystävällisiä ja avuliaita”. Uutisissa viitataan näin epäsuorasti hallituksen kesäkuussa lanseeraamiin ilmoituksiin, joissa sanotaan pakolaisten vievän unkarilaisten sosiaalietuudet ja työpaikat. – Jobbik -puoluen edustaja totesikin viitaten perinteiseen kansallispäivän (20.8.) juhlintaan, että hallitus järjestää ilotulituksen, kun 150000 laittoman maahantulijan raja ylittyy!

Valtaosa Unkariin tulleista haluaa kuitenkin jatkaa matkaansa. Itävalta, Saksa ja viimeksi Tshekki ovat kesän aikana ilmoittaneet, että ne aikovat palauttaa Unkarin kautta EU-alueelle tulleita rajanylittäjiä Unkariin. – Euroopan Unionin jäsenmaiden osalta ns. Dublinin sopimuksen mukaan turvapaikan myöntämisestä päättää ensisijaisesti se EU-maa, johon turvapaikan hakija on ensimmäiseksi tullut.

– Edellä kuvattu kehitys eli kasvava pakolaisvirta tai -tulva on ollut raja-aidan rakentamispäätöksen takana. Lázár ilmoitti myös, että 18. elokuuta hallitus käsittelee sisäministeriön ja puolustusministeriön laatimaa pakolaiskysymystä koskevaa selontekoa. Tähän mennessä on jo päätetty, että tilapäiset vastaanottokeskukset siirretään asutuskeskusten ulkopuolelle, kiviszik lakott területről. Pääministeri on myös ilmoittanut, että sisäministeriön on neuvoteltava näissä asioissa aina paikkakunnan asukkaiden, kansalaisten ja paikallisen itsehallinnon, önkormányzat, edustajien kanssa. Suunnitelmien mukaan tilapäiset vastaanottoasemat, menekülttáborok, perustettaisiin po. asutus-keskusten ulkopuolelle. Esimerkkinä ministeri mainitsi käytöstä poistetut ampumaradat, jotka ovat useiden kilometrien päässä asutuksesta.

Ministerin mukaan eteläisen rajan tuntumassa asuvien tietoon tulee päivittäin organisoidusta ihmissalakuljetuksesta kieliviä merkkejä. Laittomasti maahantulevien yhdellä ryhmällä on lisäksi yllättävän paljon käteistä rahaa, joka on ilmeisestikin tarkoitus käyttää korruptioon, kertoi ministeri, korostaen, ettei hallitus ole ryhtynyt rakentamaan tilapäistä aitaa estääkseen poliittisten pakolaisten maahantulon, vaan estääkseen ihmissalakuljetuksen ja laittomat rajanylitykset.