Pakolaispaine kohdistumassa Itävaltaan ja Saksaan

M1:n Uutisten alkaessa uutisankkuri luettelee 13. syyskuuta uutisissa käsiteltäviä teemoja. Ensimmäisenä mainitaan ihmissalakuljettajien ajoneuvojen muodostama pitkä jono Serbian puolella. Seuraavana on uusi tulijaennätys: 12.9. kaikkiaan 4330 ihmistä tuli yli rajan Serbiasta Unkariin. Sunnuntaina 13. syyskuuta Saksa ilmoitti ryhtyvänsä poikkeuksellisesti jälleen valvomaan – Schengen-alueen sisällä – omia rajojaan. Saksan sisäministeri de Maziere ilmoitti, että maan kestokyky on ylittymässä ja maa tarvitsee aikaa tilanteen normalisoimiseen.

Tieto Unkarin tiistaina 15.9. tiukentuvasta rajavalvonnasta on johtanut siihen, että Hegyes-halomista Nickelsdorfiin on siirtymässä yhä enemmän pakolaisia. Nickelsdorfin pormestari on avoimella kirjeellä kääntynyt sekä osavaltion viranomaisten että Itävallan sisäministerin puoleen kertoen, että tilanne 1700 asukkaan pikkukaupungissa on käynyt 11.9. kestämättömäksi, kun pakolaisten määrä on noussut 10000:een. Nickelsdorfissa ei tiedetä, koska seuraava aalto saapuu rajalle ja kuinka monta henkeä on tulossa. Paineen Nickelsdorfissa odotetaan hellittävän, kun Unkari alkaa soveltaa uusia määräyksiä, mutta smanaikaisesti arvellaan, että tulijat ovat saapumassa Serbiasta Itävaltaan uutta reittiä eli Kroatian ja Slovenian kautta. Samalla pakolaisten tungos on siirtymässä Itävallan ja Saksan väliselle rajalle ja Baijeriin. Välimeren ylittävä reitti ja Balkanin reitti yhtyvät Baijerissa (Münchenissä). Aiempi innostus ja aulius auttaa pakolaisia on uutisten mukaan muuttumassa ylivoimaiseksi taakaksi. Useimmat haluavat jättää turvapaikka-hakemuksensa Münchenissä ja viranomaiset työskentelevät suorituskykynsä äärirajoilla.

Baijerin viranomaisten mukaan kahdessa viikossa eli 31.8. jälkeen osavaltioon on saapunut 63000 pakolaista, joiden elintarvikehuolto, majoitus sekä vaatetus on järjestettävä. Osavaltion sisäministerin mukaan tämä käytäntö ei voi enää jatkua. Berliini on luvannut perustaa pakolaisia varten isoja kokoamisasemia, elosztóállomások, joiden tehtävänä olisi jakaa tulijat edelleen [eri osavaltioihin perustettaviin] pakolaiskeskuksiin, ”mutta emme tiedä edes, monta asemaa on tarkoitus perustaa”.

Saksa aloittaa rajatarkastukset. M1:n uutisten mukaan Saksa ilmoitti 13.9., että se toistaiseksi luopuu Schengenin sopimuksen soveltamisesta ja aloittaa rajavalvonnan Itävallan vastaisella rajalla. Liittotasavallan poliisi on hälytystilassa ja liikenevät poliisivoimat siirretään Baijeriin turvaamaan rajoja yhdessä 4000 sotilaan kanssa. Saksan poliisi perustaa liikkuvia valvontapisteitä Itävallan rajalle noin 30 km leveälle kaistalle ihmissala-kuljettajien kiinnisaamiseksi. Tarkastusten aloittamisen tarkoituksena on tavoittaa ja seuloa jo rajalla tulijoiden joukosta ne, jotka eivät olisi oikeutettuja turvapaikkaan.

Ilmoittaessaan asiasta liittotasavallan sisäministeri de Meziere pahoitteli tilannetta, rajavalvonnan aloittaminen ei ratkaise ongelmaa ja rajanylitys tulee ruuhkautumaan. Tarvitaan aikaa, jotta rajalle saataisiin taas järjestys. Asia tulisi etenemään 14.9. EU:n sisäministerien kokouksessa, jossa Euroopan pakolaiskriisiä käsiteltäisiin. Uutiset näyttivät myös videoleikkeen, jossa liittokansleri Merkel totesi tarvittavan konkreetteja toimenpiteitä Syyrian sisällissodan hillitsemiseksi, mutta siihen tarvittaisiin yhteistyötä myös Venäjän kanssa.

Unkari – so. pääministeri Orbán – ilmoitti ymmärtävänsä Saksan tekemää päätöstä ja olevansa solidaarinen Saksan omaksumalle linjalle. ”Päätös oli tarpeen 2. maailmansodan jälkeisen Saksan ja Euroopan arvojen puolustamiseksi ja Unkari oli valmis läheiseen yhteistyöhön kaikilla tasoilla.” Pääministerin mukaan tämä oli kuitenkin vain ensimmäinen askel kriisin purkamiseksi. Unkari on jo toimittanut maanantain sisäministerien kokousta varten muille osanottajille oman ehdotuksensa. Sen mukaan tarvitaan eurooppalaista yhteisymmärrystä ja -toimintaa, jotta EU voisi jo Kreikan alueella turvata EU:n ulkorajaa.

Myös Itävallan varaliittokansleri ilmoitti Itävallan lisäävän rajavalvontaa itäisellä ja eteläisellä rajaosuudella, so. Unkarin ja Slovenian vastaisella rajalla, mutta pari tuntia myöhemmin liittokansleri Feymann tarkisti lausuntoa todeten, että valvonta toteutettaisiin vastaisuudessa – kuten tähänkin asti – vain pistokokein. Slovenia on Unkarin uutisten arvion mukaan nousemassa keskeiseksi kauttakulkumaaksi Unkarin pian tiukentuvien rajamääräysten takia.

Ulkoministeri ja ulkomaankauppaministeri Szijjártó toisti uutisten tekemässä haastattelussa pääministerin kannan. Hänen mukaansa Euroopan on puolustettava itseään ja EU:n on otettava vastuu Kreikan rajavalvonnasta tulijoiden tulvaa vastaan, sillä Kreikka ei siihen yksin kykene. Siksi on viivyttelemättä – EU:n päätöksentekoleimissä tai jäsenmaiden hallitusten kesken – tehtävä päätös, jonka mukaan EU:n voimin ryhdytään suojaamaan EU:n ulkorajaa. Tähän tarvittaisiin kaikkien jäsenmaiden yhteinen panos. ”Olemme valmiit tähän operaatioon käyttäen rajavalvontaviranomaistemme ja poliisimme resursseja”.

Myös Unkarin eteläisissä poliisipiireissä on Saksan ja Itävallan rajavalvontaa koskevien päätösten jälkeen nostettu valmiustasoa tai julistettu hälytystila.

Uutisissa haastatellun turvallisuusasiantuntijan mukaan Saksan nylyinen järjestelmä ei kykene ottamaan vastaan enempää pakolaisia. Mm. Baijerissa on kuluvan vuoden aikana käytetty pakolaisten avustamiseen ja huoltoon enemmän varoja kuin edeltäneren 12 vuoden aikana yhteensä; Saksan liikenneministeriön käsityksen mukaan myös maan kuljetuskapasiteetti on ylittymässä. Siksi – Schengen -sopimuksessa määritellyn kriisitilanteen synnyttyä – otetaan maanteillä ja rautateillä väliaikaisestui käyttöön rajavalvonta. Tilanne on eskaloitunut ennakoitua nopeammin ja siksi mm. EU:n komission puheenjohta Junckerin aiempaa lausuntoa rajojen avoimuudesta ja eurooppalaisten arvojen kunnioittamisesta pakolaiskriisin ratkaisussa ei voida enää soveltaa.

Uutisten mukaan Juncker oli muutama tunti aiemmin myös pahoitellut sitä, että Schengen-alueeseen kuuluvat entiset sosialistiset maat [Tshekki, Slovakia ja Unkari] ovat vastustaneet niille osoitettuja pakolaiskiintiöitä. Toisaalta suuri osa Saksan liittotasavallan osavaltioista on käytännössä haluton kantamaan osavastuutan Saksaan saapuneista pakolaisista.

Pakolaiskriisin ratkaisukeinoiksi uutiset esittää seuraavia toimenpiteitä:

  • Saksa on ryhtymässä soveltamaan Schengen -sopimuksen varaumaa, joka antaa mahdollisuuden rajavalvontaan kriisitilanteessa. (Myös eräät muut EU-maat voivat seurata Saksan ersimerkkiä.)
  • EU:n maajoukkoja voitaisiin lähettää taistelemaan ISISiä vastaan.
  • Kreikan – ja Schengenin – ulkorajan tehostettu vartiointi.

Uutisten mukaan kaikki nämä ehdotukset olisivat vielä viikko sitten olleet poliittisesti mahdottomia. Nyt Juncker on Merkelin kanssa käymässään puhelinkeskustelussa ilmoittanut ymmärtävänsä Saksan kantaa. Toisaalta vapaa liikkuvuus on eräs EU:n perusarvoista. Komissio on esittänytkin, että seuraavista toimenpiteistä tulisi päättää viivyttelemättä ja tämä asia on jäsenmaiden sisäministerien tapaamisen asialistalla 14. syyskuuta. Uutisten mukaan kuitenkin vain Saksa, Italia ja Ruotsi ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet tukevansa komission esittämää kiintiömallia.