Kroatia ja Unkari yhä törmäyskurssilla?

Kroatiankin on rakennettava aita tai jokin muu fyysinen este rajalleen, jotta se pystyisi käsittelemään pakolaiskriisiä. Näin totesi Kolinda Grabar-Kitarovic, Kroatian presidentti 14.10 eräälle kroatialaislehdelle antamassaan haastattelussa.

Unkari ja Unkarin television uutiset on seurannut hyvin tarkkaan ja hienoisella vahingonilollakin vaaleihin valmistautuvan Kroatian toimia. Unkarille on ollut tavallaan helpotus, että sitä kritisoinut Kroatia on ottanut käyttöön samat toimenpiteet kuin Unkarikin: laittomasti maahan tulleet pyritään kontrolloidusti siirtämään seuraavalle rajalle.

Emme pysty huolehtimaan tällaisesta ihmismäärästä!”, totesi kroatian valtionpäämies 14. lokakuuta lisäten, ettei hän pitäisi siitäkään, että samanaikaisesti kuin pakolaiset tulvivat Kroatiaan, naapurimaat sulkevat rajansa. Grabar-Kitarovicin mukaan Zagreb toistaiseksi käyttäytyy niin kuin Kroatia ei olisi EU:n jäsen, niin kuin sen olisi seurattava jonkun [muun luomaa] politiikkaa, vaikka sen pitäisi osallistua tuohon politiikkaan tai luoda sitä.

Presidentin mukaan Kroatialle Adrian meren, Itämeren ja Mustanmeren rajaama alue on luonnollinen tpoimintaympäristö. Tällä hän viittasi pääministeri Zoran Milanovicin lausuntoon, jonka mukaan ”hänen partnereitaan” olivat Itävalta ja Saksa, kun taas valtionpäämies oli joutunut ”huonoon seuraan” neuvotellessaan Unkarin ja muiden Visegradin nelosten joukkoon kuuluvien maiden kanssa.

Grabar-Kitarovic reagoi Unkarin puolella rajaa olevaan piikkilankaan (mihin lehden haastettelija palasi useita kertoja): Unkariin on suhtauduttava korrektisti. ”Emme voi syytellä Unkaria siitä, että se haluaa puolustaa rjpojaan, meidänkin on puolustettava omiamme.”. Hän lisäsi vielä: ”Sitäpaitsi Viktor Orbán on hyvin huoliassaan kahden maan suhteiden takia.”.

Presidentti Grabar-Kitarovicin mukaan Unkarin pääministeri tietää, että tehtävistää luopumassa olevan [Kroatian] sosialidemokraattisen hallituksen retoriikka ja Unkarinvastainen politiikka eivät vastaa Kroatian kansan käsitystä, mutta tästä lausunnostaan huolimatta hän ei yhdelläkään kriittisellä sanalla viitannut Kroatian pääministeriin, Zoran Milanoviciin.

Presidentti muistutti, että ei sovi unohtaa sitä, miten Balkanin sotien yhteydessä Unkari salli useiden kymmenien tuhansien nykyisen Kroatian itäosien (nyk. Osijek-Baranja ja Slavonia, unk. Szlavónia, Baranya) asukkaiden tulla rajan ylitse Unkariin. Em. Unkaria koskevien lausuntojen takia Kroatian hallitus katsoi presidentin noudattavan erillistä ulkopoliittista linjaa. Tämän presidentti kiisti, mutta katsoi, että Kroatian ulkopolitiikka oli hajanaista, összefüggéstelen. Poliittisten arvioijien mukaan pääministeri oli ottanut hoitaakseen myös ulkoministerin tehtävät.

Kesskiviikkona 14.10. Kroatian ”yleisradio” ilmoitti, että kuukaudessa 173000 henkilöä oli ylittänyt Serbian ja Kroatian rajan eikä määrä osoita lähiaikoina vähenemisen merkkejä. Kroatian itärajan tuntumassa olevan vastaanottoaseman työntekijä, joka edusti Punaista Ristiä, kertoi MTI:n edustajalle, että jatkossa elintarvikkeiden jaossa pyritään toimimaan aiempaa rationaalisemmin. Unkariin matkalla olevat ihmiset heittävät heille tarjotut elintarvikkeet reittinsä varteen, minkä takia jatkossa jaetaan vain hedelmiä ja vettä. Ruoka-annoksia jaetaan vain niissä telttaleireissä, joissa yöpyy turvapaikanhakijoita.

Kroatian sisäministeri Vesna Pusic ilmoitti torstaina 15.10., että Kroatian ja Serbian väliselle rajalle ei rakenneta aitaa. Hänen mukaansa Kroatia pyrkii ratkaisemaan pakolaiskysymyksen yhteistyössä muiden eurooppalaisten valtioiden kanssa. Kroatia ei – uutisten mukaan – tule rakentamaa muureja eikä aitoja, vaan tekee ulkopoliittisia aloitteita ja omalla alueellaan kohtelee pakolaisia inhimillisesti. Ministerin mukaan Euroopan tasolla ollaan keskustelemassa siitä, miten pakolaisaaltoa voitaisiin hillitä. Unkari sen sijaan uhkailee rajojen sulkemisella, vaikka toisaalta toimii yhteistyössä ja ottaa vasaan tulijoita kuljettaen ne edelleen Itävallan rajalle.

Ministerin mukaan käsillä oli kriittinen hetki, jolloin Eurooppa voi päättää, tuleeko siitä jälleen piikkilanka-aidoin eristetty maa vai yhteistyön järkevä manner, joka poliiittista tietä ratkaisee syntyneet ongelmat, joiden aiheuttajana ovat nämä onnettomat tilanteet ja muuttoliikkeen luomat olosuhteet. – Keskiviikon aikana (14.10.) Unkarin rajaviranomaiset ottivat vastaan ja rekisteröivät kaikkiaan 4818 tulijaa; määrä oli hivenen pienempi kuin edellispäivinä.